09 lokakuuta 2014

Kahden kerroksen väkeä lastenhuoneessa

 
Lupasin viedä teidät kotikierrokselle meille. Paljonhan täällä on sisustuskuvia näkynyt, mutta joitakin muutoksia on tehty pitkin kesää ja nyt syksyn korvalla. Joten katsellaan nyt sitten paremman puutteessa jälleen näitä kotikuvia :) Täällähän minä päivät pitkät pyörin, joten tulee kuvia napattua aina silloin tällöin.
 
Aloitetaan lastenhuoneesta.
 
Iso talo, mutta liian vähän huoneita ja siihen nähden liikaa avaraa tilaa (vaikka sitä ei kyllä koskaan voi olla liikaa...), joten pakko oli kerrostaa. Keskimmäinen sai hyyryläisekseen pienimmän.
 
Periaatetasolla kerros- ja parvisängyt ovat inhokkilistallani, mutta kun näitä vaihtoehtoja ei juuri ollut, päätin kestää. Ja varsinkin kun keskimmäinen on lumoissaan korkealla nukkumisesta, niin mikäs siinä.
 
Kesän lopussa ostimme tori.fi:stä käytetyn mäntypuisen parvisängyn, joka sai autotallissa valkoisen maalin ylleen. Pohjamaaliksi otex ja pintamaalia pari kolme kertaa. Päädyin liuotin ohenteiseen, koska intuitioni sanoi sen kestävän kolhuja paremmin kuin "pehmeämpi" vesiohenteinen kalustemaali.
 
 
Tällä seinällä oli alun perin suuret vaatekaapit, mutta eräänä kesän kuumimpana päivänä purimme ne mieheni kanssa ja roudasimme sivurakennuksen vierashuoneeseen. Hiki valui ja selkä huusi hoosiannaa, mutta siellä ne nyt ovat. Lisäsäilytystila kausivaatteille ym oli enemmän kuin toivottu, mutta lastenhuoneen vaatekaappien siirtyminen muuhun käyttöön aiheutti lumipallomaisen efektin muualle... 
 
Parven alle sijoittuu pienin vielä omassa pesässään. Pinnasänkykin on löytö torista, reilut satavuotta vanha, jo monen monta lasta nukuttanut ihanuus. Etsinnässä on kuitenkin jo isomman tytön sänky, vanha kunnostettava tietenkin.


 
Lipasto kätkee sisälleen keittiöleikkejä, duploja ja keskimmäisen omia aarteita.

 
Vanha vitriinikaappi hankittiin myös kesällä käytettynä, ja freesattiin valkoisella maalilla. Kaappi elää nyt uutta elämää keskimmäisen nukketalona.


 
Paljon mahtuu suht pieneen huoneeseen kun kaikille leikeille ja tärkeyksille on oma paikkansa. Vasemmalle seinälle jää koko seinän levyinen kaapisto, jossa lasiovien takana nimikoidut säilytyslaatikot kätkevät sisälleen tavaroita.


 
 
Nyt ruuanlaittoon ja kuulustelemaan vanhimman neidin ranskan osaamista!
 
 
 

Maailman paras omppupiirakka!

 
Mummun ja fafan ahkerasti meille kantamat omppu pomput ja syksyinen ilma saivat tarttumaan Katjan makoisalta kuulostavaan piirakkareseptiin. Makeannälkä kun iskee, niin silloin on paree, että ainekset löytyvät kaapista juuri samalla hetkellä. Piimää meidän perheessä ei juoda, joten sitä ei ollut, mutta no hätä, mummo riensi piimäpurkin kanssa pellon poikki :) Kiitos äiti-mummo <3
 
 
 
Rasvan määrä piirakassa on huima, mutta harvoin makean nälkää millään loufäteillä taltutetaan, ainakaan täällä meillä ;) Jo taikina oli mielettömän hyvää. Olisitte nähneet reilu 1-vuotiaan onnellisen virneen ja jalkojen teputukset kun hänkin sai taikinaa maistaa :)
 
Ohjeen piirakkaan löydät Katjan ihanasta blogista!



 
Seuraavaksi tehdään vähän kotikierrosta täällä meidän Koivunportaassa!
 
Makoista torstaita kaikille!
 
Anna

01 lokakuuta 2014

Onni on tässä


 Jälleen alkoi uusi kuukausi syksyä. Uskomatonta, että lasten koulu on kestänyt jo puolitoista kuukautta, ja kohta on jo ensimmäisen loman aika. Säät ovat kyllä todellakin suosineet. Aurinkoiset syyssäät ovat parasta mitä luonto voi tässä väriloistossa tarjota. En kaipaa ollenkaan vielä talven tuloa.
 
 

 
Nautin tällä hetkellä kotona olosta pikkuisen neidin kanssa ihan valtavasti. Vanhimman neidin jouduimme viemään päiväkotiin jo vuoden iässä aloittaessani silloin uudessa työpaikassa, ja keskimmäisen kanssa reissasimme sairaalassa ja elimme eristynyttä elämää paossa kaikenmaailman flunssataudeilta ja muilta, jotka siihen aikaan meidän perheen elämää olivat suuria peikkoja. Elämää rytmittivät lääkehoidot osastolla, lääkitykset ja piikitykset kotona, nenämahaletkuruokinnat, pahoinvointi ja alituinen pelko lapsen menettämisestä sekä mieletön väsymys.
 
 
Nyt kolmannella kerralla saan rauhassa päivisin leikkiä pienen kanssa, ja seurata hänen kehittymistään. Saan olla kotona vastassa kun vanhemmat lapset tulevat koulusta. Minulla on aikaa tehdä aamupalalle yllätykseksi köyhiä ritareita tai leipoa lämpimäisiä nälkäisille välipalan kaipaajille. Saan olla läsnä kun läksyissä tarvitaan apua tai harjoitellaan soittoläksyjä. Minulla on mahdollisuus tarjota autokyyti lasten harrastuksiin, ja viedä pientä serkkulaan aamupäiväleikeille tai mummolaan lounaalle. Saan nauttia kodin hiljaisuudesta ja rauhallisuudesta pienimmän päiväunien aikaan, ja tehdä tällä omalla ajallani ihan mitä huvittaa.
 

 
 

 
Ympärilläni ja elämässäni kaikki on ihanasti, ja olen onnellinen. Olen kiitollinen perheestäni ja kodistani, läheisistäni ja ystävistäni. Siitä, että saan elää juuri tätä elämää. Tämän tärkeyden kun aina vain muistaisi. Osaisi elää juuri tässä hetkessä, ja olla läsnä juuri nyt. Muuta ehtii sitten myöhemmin.
 
Olen lupautunut mukaan erääseen projektiin, jonka tiimoilta olen paljon pohtinut onnellisuutta ja kiitollisuutta siitä mitä itsellä on, kuinka hyvissä kantimissa elämä kulkee, kuinka kaikilla ei niin ole, ja kuinka hirveitä ihmiskohtaloita voikaan olla.
 
Projekti tulee näkymään täällä blogissanikin tämän syksyn aikana, mutta tällä erää ei siitä vielä enempää.
 
 
 
Onnellista päivän jatkoa ihan kaikille <3 
 
Anna
  











23 syyskuuta 2014

Syssyä ulkona and She´s black!


Muutaman syysasetelmat laitettu, ja ihme kyllä ovat vielä hengissäkin! Mulla ei ole tapana kanervia ym paljon istutella, laitan purkit vaan ruukkuihin ja sillä sipuli. Sittenhän ne myös kuivuvat paljon nopsemmin, ja kesän kastelurumba jatkuu edelleen. Sen puolesta kiva, että eilen satoi :)

Lopputunnelma syksystä tehdään takaterassille ja pihalle ulkotulilla. Niitä ei koskaan voi olla liikaa :)







Ja kuulkaa nyt se on musta! Pääovi nimittäin :) Olen rakentamisesta saakka harmitellut sitä, että ei otettu mustaa pääovea ja ihaillut Fridan upeaa mustaa ovea ;). Maalauttaminen on tuntunut isolta ja vaivalloiselta hommalta, kunnes kesällä paikallinen maalarimestari poikkesi pihassa muissa asioissa, ja sanoi homman olevan piisofkeik! Maalari veti ensi pohjamaalin, ja sitten pari kertaa pintamaalin, ja homma oli siinä! Ovi maalattiin vain ulkopinnalta. 

Mies rakensi vielä etukaiteet, ja näin saatiin pääsisäänkäynnistä tosi kiva! Mii laik :)

Jonkin näyttävän ja suuren kranssin oveen ehkä haluaisin, mutta täytyy odotella askartelukärpäsen puraisua ensin... Mustalla taustalla näkisin näin syksyn aikaan pihlajanmarjoista ja mustikanvarvuista sidotun muhkean kranssin...





Jokos Sinä olet laitellut syksyä? 

15 elokuuta 2014

 
Huh, ensimmäisestä arkiviikosta selvitty :)
 
Kesämoodi on saatu käännettyä arkeen, ja näin perjantaina silmätkään eivät tunnu enää painavan tuhatta kiloa. Lääke virkeänä pysymiseen ei itselläni ole todellakaan kahvi, vaan selkeästi riittävän ajoissa nukkumaanmeno illalla! Sen kun muistaisi, niin ei tarvitsisi kärvistellä seuraavana päivänä.
 
 
 
Lasten koulut ovat pyörähtäneet käyntiin hienosti, ja pienimmän kanssa täällä kotonakaan ei aika ole käynyt pitkäksi. Koti on vielä kesäterässä, ja viikonloppuna olisikin ohjelmassa suursiivous. Viime viikonloppuna keskimmäisen huoneeseen haettiin torista ostettuja huonekaluja, jotka ovat tuunauksen alla autotallissa. Niistä siis myöhemmin lisää :)
 
Sipulinkukka vääntää vartensa hurmaavasti kieroon ja söpöydellään ihastuttaa olohuoneessa. Kuvissa olohuonetta ympäröivä kaaos ei näy, mutta uskokaa tai älkää, sellainen täällä vallitsee :)
 

 
 
Pikkuinen hivuttautuu kohti kameran linssiä, ja tahtoo myös kuvattavaksi :)
 
Reipasta elokuista viikonloppua kaikille!
 
Anna
 
 
 

10 elokuuta 2014

Enkeleitä koulutielle

 
"Tänään sillä
oli prinsessahame,
ja jalassa
eripari villasukat.
Sillä oli kukkia
hiuksissa,
ja se hymyili
kauniimmin kuin
koskaan.
Ihmettelin mihin
se oli jättänyt siipensä.
Se näyttää keijulta,
ja tuoksuu vaniljalta.
Sen hiuksissa on
tähtipölyä, ja
sinistä kultaa.
Se on keiju, jota rakastan."
Tuntematon
 
 
Hentoinen kuin keijukainen.
Viaton ja luottavainen.
Tarmoa ja intoa täynnä, silti hieman arkana uutta kohti.
Pieni tyttö, suuret siniset silmät, hiukset taipuvat kiharalle, huulilla vieno hymy.
Uusi reppu pakattuna oven pielessä. Penaalin valikoitu parhaat kynät.
Voimaeläin mukana matkassa, salaa repussa matkustamassa, voimaa ja rohkeutta tuomassa. 
 
Oma keijukaiseni <3
 
Keskimmäisen koulun aloitus nostaa tunteet pintaan. Hänen elämäntiensä alkutaipaleet olivat enkeleiden käsissä. Koulutie tuntui silloin kaukaiselta, nyt se on käsillä. Äitinä mietin, pärjääkö tuo pikkuinen isojen maailmassa, suuri reppu selässä, ilman äitiä taivaltamassa. On niin vaikea osata päästää hieman irti ja antaa vapautta oppia omaa elämää. Pienihän tuo vielä on, äidin luona vielä pitkään, mutta ensimmäistä suurta askelta ottamassa.
 

Turvallista koulumatkaa ihan jokaiselle koululaiselle ja kulkijalle <3

28 heinäkuuta 2014

1-vuotissynttärit

 
Kesähelteissä on ihan unohtunut laittaa tänne kuvia meidän nuorimmaisen neidin syntymäpäiväjuhlista, joita vietettiin jo kesäkuun ensimmäisenä päivänä.
Tarjoilut tehtiin itse, ja jälleen kerran turvauduin Kinuskikissan ohjeisiin. Ihan kaikki ei mennyt kuin Strömsössä...
 
Koristeet ostin Decora Housesta. Valkoiset pallot kävin varta vasten edellisenä päivänä täyttämässä heliumilla toysRus liikkeessä, mutta niin vaan juhla-aamuna pallot löytyivät lattialta :/ Noin pieniä palloja en siis suosittele täytättämään, koska heliummäärä on niin pieni ettei se pidä edes vuorokautta palloja ilmassa. Vai onko jollakulla muunlaisia kokemuksia?!
 
Koristeena pallot toimivat kivasti näinkin, mutta rahanhaaskaustahan se oli...
 
Juhlat olivat ihanat ja neiti sai ihania lahjoja. Pidemmittä puheitta, kuvapläjäys :)
 






And here´s what happened to the Cake :D
Kaulin sokerimassan aaaaaivan liian ohueksi, ja jo edellisenä iltana päällystin kakun, joten eihän ohut massakerros kestänyt kostean kakun päällä vaan kuoriutui veks... No, ei muuta kun tarjolle, eihän siinä kohtaa enää muuta voinut. Maku oli onneksi mainio :) Ehkäpä muistan ensi kerralla...
 


Sweet little birthdaygirl <3
 


 
Asiasta toiseen, tuleekos teille muille hurjasti roskapostikommentteja? Mulla on käytössä tuo mahdollisuus kommentoida anonyymisti, ja enkunkielistä roskapostia tulee aivan satamäärin... Taidan muuttaa asetuksia nimimerkillä kommentointiin jälleen...
 
 
Helteistä maanantainjatkoa!
 
Anna